Olimme vapun ja viikonlopun ajan luonnon helmassa.
Ensin Perhon Ahvenlammilla, jossa järvi oli vielä jäässä.
Karpaloita poimimme siellä! ja aivan ihana luonnon rauha!
Sitten menimme Lestijärvelle, Kuturantaan ja Päivi-siskon
mökille Kutuniemeen.
Tämä Anna-Mari Kaskisen runo kertoo tunnelmiani täydellisesti.
Tahtoisin katsoa lapsen silmin herkin ja luottavin
Tahtoisin kulkea lumottuun metsään, jonka jo kadotin
Tahtoisin vaeltaa koivujen alla uskoen hyvyyteen
Tahtoisin jalkani upottaa jälleen sammalen syvyyteen
Kuulisin illoin kun uunilintu poikiaan tuudittaa
Tuntisin kuinka on lähellä aivan Jumalan salattu maa
Vieläkö saisin kulkea tietä lintujen, enkelien?
Vieläkö löytäisin todellisuuden yksinkertaisin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti